Tampere Guitar Festival 3.-11.6.2017

TGF-HAULIKLUBI • kevät 2017

Hauliklubi

Musiikkia • Makuja • Tarinoita

Tampereella starttasi vuoden 2017 alussa uusi musiikkiklubi. Tapahtumapaikkana on kulttuurihistoriallisesti merkittävä Pispalan Haulitehdas, joka on toinen olemassa olevista teräsrunkoisista haulitehtaista koko maailmassa. TGF-Hauliklubi järjestetään aluksi aina kuun ensimmäisenä torstaina toukokuuhun saakka. Tähänkin tosin tuli jo muutos, sillä toukokuussa järjestetään kaksi peräkkäistä kluvi-iltaa. Hauliklubin toteuttaa Tampere Guitar Festival.

Hauliklubin iskulause ”Musiikkia, Makuja, Tarinoita” kiteyttää klubin perusidean. Ajatuksena on tarjota ainutkertaisia ja mielenkiintoisia musiikkielämyksiä intiimissä perinneympäristössä, joka huokuu lukuisia kertomuksia, aivan kuten ympäröivä Pispala. Tarinoita kumpuaa myös yhteistyökumppaneista, kuten Pyynikin Käsityöläispanimosta ja Dammenbergin suklaatehtaasta, menestyksekkäistä paikallisyrityksistä. Klubi-illan voi aloittaa street food -hengessä valmistetun ruoan äärellä. Illan aikana tarjolla on myös pientä purtavaa. Soitto alkaa aina alkuillasta, joten klubi soveltuu mainiosti myös arkiaamuina aikaisin herääville. Paikalle ovat tervetulleita kaikenikäiset, mutta anniskelusta johtuen alle 18-vuotiaat ainoastaan huoltajan seurassa.

Paikka: Pispalan Haulitehdas, Haulikatu 8, Tampere

 Lataa esite (PDF)

• Osallistu Facebook-tapahtumaan

Kevään ohjelma

• To 6.4.2017 UNKARILAINEN ILTA - Tom Lumen (HUN), JC Halttunen Trio

• Ke 3.5.2017 FLAMENCON TAIKAA - Joonas Widenius, Oliver Palm

• To 4.5.2017 FOLKIA YLI RAJOJEN Trio Pal Mundo (RUS), Niina & Vapaamuusikot

Kuinka paikalle

Osoite: Pispalan Haulitehdas, Haulikatu 8, Tampere

Autolla

Haulitehdas sijaitsee Pispalassa Pispalan valtatien ja junaradan välissä. Autoilijoille löytyy joitakin pysäköintipaikkoja Haulitehtaan pihasta ja Haulikadun varrelta. Lisää tilaa löytyy Pispalan valtatien varren pysäköintipaikoilta.

Bussilla

Paikalle pääsee erittäin hyvin TKL:n busseilla niin Itä-Tampereelta ja keskustasta "Pysäkki 1508 Ahjola" kuin Nokian ja Ylöjärven suunnista "Pysäkki 1509 Ahjola". Pysäkeillä pysähtyvät seuraavat bussilinjat: 8, 11 11N, 11P, 17, 20, 26, 29, 29K, 37, 70, 70T, 71, 71S, 71SK, 72, 74, 79, 79Li, 81 ja 82.

MIKÄ ON PISPALAN HAULITEHDAS?

Haulien valmistus alkoi Tampereella jo vuonna 1856. Silloin rakennettiin Pyynikin etelärinteelle puurakenteinen torni, joka purettiin myöhemmin. Vuodet 1906 ja 1907 olivat erinomaisia riistavuosia, ja metsästyksen suosio kasvoi. Amerikasta tuotiin halpoja haulikoita, joiden hankinnasta tuli pian muotiasia. Haulien menekki kasvoi. Kilpailu oli kuitenkin kovaa. Vuosina 1906 – 1909 toimi Lahdessa tamperelaisvoimin haulitehdas. Pyynikin Haulitehtaan valmistussalaisuudet olivat vuotaneet Lahteen.

Hauliklubi

Pispalan haulitornin rakensi Oy K.Hjorth Ab vuonna 1908. Teräsrakenteet hankittiin Saksasta Kruppin tehtailta. Hjorth kertoi tehtaansa pystyneen tuottamaan 300 000 haulikiloa vuodessa. Lyijy sulatettiin ensin alhaalla padassa ja siihen lisättiin 2 % antimonia. Antimonin ja lyijyn atomit ovat erikokoisia, ja näitä sopivassa suhteessa sekoitettaessa lyijy kovenee. Puhuttiin karkaistuista hauleista. Sulaan seokseen lisättiin vielä arsenikkia, joka poisti seoksesta venyvyyden ja lisäsi pisartuvuutta. Lyijy valettiin harkoiksi.

Pispalan Haulitehtaan työväestön muodosti kaksi perhettä: Heinäset ja Järvensivut. Näiden perheiden ja Haulitehtaan johdon välillä oli tehty elinikäiset sopimukset, jotka velvoittivat perheitä pitämään salassa kaiken haulien valmistukseen liittyvän.

Haulitorni

Haulimestari kiipesi torniin neljän aikaan aamulla tulia virittelemään. Kylminä aamuina padan lämpiäminen kesti kolmekin tuntia. Pataan mahtui kerralla 400 kiloa lyijyä. Se hinattiin harkkoina ylös valuverstaaseen. Hauliputken päällä oli vaihdettavat erikokoiset seulat, joiden läpi sula lyijy putosi alas pisartuen halutun kokoisiksi hauleiksi. Lyijy nosteltiin seulan päälle käsikauhalla. Haulit pyörivät ja jäähtyivät pudotessaan putkea alas. Lopullisen jäähtymisen varmisti alla oleva vesiastia. Haulitehtaassa haulit kuivattiin ja seulottiin, muotovialliset poistettiin ja lopuksi haulit kiillotettiin grafiittirummussa. Naiset ompelivat pellavakankaasta pusseja, jotka täytettiin punnituilla hauleilla.

Kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni sai vuonna 1990 hallintaoikeuden tehdasrakennukseen ja on kunnostanut sen kokous- ja juhlatilaksi ilman julkista taloudellista tukea, lainavaroin ja talkoovoimin.

Lähde: Pispalan Moreeni, Kuvat: Pispalan Moreenin arkisto

Kumppanit

Pyynikin Käsityöläispanimo Oy on tamperelainen vuonna 2012 perustettu, vauhdilla kasvava pienpanimo. Se on tunnettu muun muassa laajasta omistajakunnastaan ja useasta palkitusta tuotteestaan. Panimon perustajiin lukeutuva Olutmestari Tuomas Pere toteuttaa intohimoisesti unelmaansa, pitäen kasvusta huolimatta artesaanitaustan vahvasti mielessään.

Panimolla on salainen sopimus molemminpuolisesta avunannosta Pyynikinharjun tonttujen ja muiden mystisten luonnonilmiöiden kanssa. On esitetty epäilyksiä siitä, että panimon henkilökunnan joukossa olisi ikiaikaisia muinaistonttuja nykyihmisen hahmoon naamioituneena.

Pyynikin käsityöläispanimo Suklaatehdas Dammenberg Musacorner Fennia

Tilaa uutiskirje